Olen jo keski-iän ohittanut mies.  Syön lihaa ja ajelen vanhalla autolla. Miten minun tulisi muuttaa elintapoja, että hiilijalanjälki olisi pienempi?

Jos ajatellaan nykyisiä ilmastoystävällisiä ravintosuosituksia, niin ne ovat suoraan kopioitu nykyisestä käytössä olevasta THL:n ruokaympyrästä. Ruokavalio sisältää paljon kasviksia. Pitäisikö vihannekset ostaa kaupasta vai perustaa oma kasvimaa? Lihaa, kanaa ja kalaa suositellaan muutaman kerran viikossa. Tähänkin kuluttaja kyllä pystyy vaikuttamaan määrällisesti, mutta sitten herää muutama lisäkysymys.

Miten elintarvikekauppaa voitaisiin kehittää niin, että mahdollisimman moni elintarvike olisi ostettavissa irtomyynnistä? Elintarvikkeet, jotka välttämättä vaativat pakkauksen, olisivat esimerkiksi jotakin pahviseosta, jolla on parempi kierrätettävyys kuin muovilla. Välillä tuntuu pahalta kaupassa, kun kaikki on pakattu ydinsodan kestävään muovirasiaan ja kuitenkin itse pitäisi ajatella ilmastoystävällisesti. Tietysti muovi on öljypohjainen ja polttamalla siitä saa paljon energiaa. Kun öljyvarat ovat loppuneet, niin miten selitämme jälkipolville, että teimme öljystä jäätelörasioita ja käytön jälkeen rasia poltettiin?

Nythän on niin, että suomalainen elinkeinoelämä tekee jo kovaa vauhtia toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tosiaankin kääreitä ja pakkauksia vaihdetaan muovisista pahviseosta sisältäviksi. Aurinkoenergiaa hyödynnetään koko ajan enemmän. Suuri suomalainen lihatalo ilmoitti juuri, että on tällä hetkellä omavarainen energian suhteen. Biokaasun, lämpöpumppujen ja lämmön talteenoton avulla yritys on pystynyt luopumaan polttoöljystä kokonaan – energiaratkaisujen yhteisvaikutus on kolme miljoona kiloa öljyä vuodessa. Tämä vastaa 8 700 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä vuositasolla.

Pankit ja rahoituslaitokset tekevät omat ilmastotavoitteensa. Jotta he pääsevät tavoitteisiinsa, pitää heidän asiakaskunnallaan olla asiat kunnossa. Varmasti pankit mielellään tukevat asiakkaitaan tavoitteissa, mutta pitkässä juoksussa hoitamatta jättäminen tarkoittaa esimerkiksii yritysrahoituksen vaikeuttamista tai eväämistä kokonaan.

Mielestäni kaupungissa tulee tehdä uusiutuvien energiamuotojen strategia. Miten auttaa sekä täällä jo olevia että paikkakunnalle saapuvia yrityksiä pääsemään omiin ilmastotavoitteisiin? Onko huittislaisessa infrassa jotain sellaista, että sillä pystytään palvelemaan sähköautoistuvaa yhteiskuntaa?  Nämä ovat asioita, jotka tulevat eteemme ihan lähitulevaisuudessa.

Tämä yhteiskunta on kuin suuri laiva, eikä sitä käännetä hetkessä. Pienistä puroista syntyy kuitenkin iso virta ja minusta Huittisten kaupunginvaltuustolla päätöksiä tehdessään on iso rooli sillä, että ihmiset ja yritykset voivat elää täällä nyt ja tulevaisuudessa. Olen mukana kuntavaaliehdokkaana, koska haluan olla mukana vaikuttamassa. Pidetään huolta Huittisista, niin Huittinen pitää huolta meistä. / Vesa Jalonen

Lue lisää SDP ilmasto-ohjelmasta https://sdp.fi/fi/blog/suuri-kadenjalki-mutta-pieni-jalanjalki-sdpn-ilmasto-ohjelma/